Kuntoutusta vai ei kuntoutusta kas siinäpä pulma
😯 Mitä on kuntouttaminen? Mitä mieleesi tulee kun puhutaan kuntouttamisesta? Minulle tulee mieleeni seuraavaa: kuntoutuksen tavoitteena voikin aina pitää ihmisen työ- ja toimintakyvyn edistämistä, ei pelkästään oireiden helpottamista. No miten sitten kuntoutetaan? Unohdetaan asiakas ja säilötään se hoitopaikkaan?
Vai ihan aikuisten oikeesti koitetaan saada asiakas kuntoutumaan. Jos asiakkaalla on mielenterveysongelmia, niin onko silloin parempi olla tekemättä mitään ja lakaista ongelmat maton alle? Vai onko hyvä hieman tuuppia asiakasta ottamaan oma elämänsä hallintaan pienin askelin?
Suorasuu apuhoitsu kannattaa jälkimmästä, sillä ensin mainitusta on jo nyt kokemusta. Näin zombeja kulkemassa käytävillä. Tekemättä mitään likaisina ja haisevina. He nukkuivat samoissa vaatteisaan ja suihkussa vai seisoivat juoksevan veden alla pesemättä itseään, jos nyt sattui edes kiinnostaa mennä suihkuun. Ei saa ahdistaa asiakas käskemällä. Ei oikeastaan edes pyytämällä. No miten sitten? Kun ohjatakaan ei saa esim. koskettamalla…
Ja tästä he maksavat pitkän pennin joka kuukausi. Tavoitteena olisi päästä joskus omaan kotiin. Juu unissasi kyllä, mutta todellisessa elämässä ei koskaan. He eivät siivoa huonettaan ilman käskyä ja usein silloinkin ohjaaja tekee sen heidän puolestaan. Ja vaatteet vaihtuvat vain suihkupäivinä, jos silloinkaan.
Kovin sanoin on arvosteltu vanhusten hoitoa, mutta eipä se hyvää ole mielenterveyskuntoutujillakaan. Mikä meihin on mennyt? Poissa silmistä, poissa mielestä? Ja sitten kun tulee ilmi jokin räikeä väärinkäytös, niin isosti meteliä siitä. Ja jo viikon kuluttua unohdamme asian. Eikö olisi aika katsoa ihan oikeasti miten me ne sairaat ja vähempiosaiset hoidamme?
Erilaisten hoitopaikkojen mainokset näyttävät hyviltä ulospäin. Mainosta, mainosta. 8) Mutta mikä on oikea todellisuus? Kuulin jopa lääkehuoltosuunnitelmasta, kun selvitin miksi siellä lukee jotain mikä oikeasti ei toimi. Niin vastaus oli, pitää näyttää hyvältä jos tulisi tarkastus! Herranpelko on tiukassa vieläkin.
Olen vasta opiskelija, mutta siitäkin huolimatta ottaa päähän kun asioita ei tehdä oikein oikeista syistä. Minäkin vanhenen ja toivottavasti en tule mieleltäni sairaaksi ja joudu/pääse kuntoutukseen, sillä ainakaan tälläisen feikkikuntouksen kautta en kuntoutuisi ja pääsi omaan kotiini koskaan.
Ugh! olen puhunut! 😉
